tiistai 3. heinäkuuta 2018

Palvelut ikäihmisille ja itsenäisen asumisen mahdollistaminen

Ikäihmisten tarpeet asumisessa ja palvelutarpeissa kehittyvät

Peruskuntayhtymä Karviaisen tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa 2017 ikäihmisten asiat nousevat yhtenä merkittävänä osa-alueena esiin. Oli niitä mielipiteitäkin kyselyillä selvitetty ja esim. tehostetun palveluasumisen yksiköissä asiakastyytyväisyys oli 8,3 asteikon ollessa 4-10. Ikäihmisten palvelutarpeen arvioinnista 7 päivässä onnistuttiin vain 71,6% osalta. Vihdissä yli 75-vuotiaista 93% asuu kotona. Säännöllisen kotihoidon piirissä oli 10%, tehostetussa ympärivuorokautisessa asumispalvelussa oli Vihdissä 7% ja omaishoidon tuen piirissä Vihdissä oli 4%. Vanhainkodeissa ja muussa pitkäaikaisessa laitoshoidossa ei ollut ikäihmisiä.

Miten pärjää yli 75-vuotias itsenäisesti asuen? Se tietysti riippuu hyvin monesta asiasta, henkilön omasta terveydestä ja kunnosta, liikuntakyvystä, raha-tilanteesta, asumisen sijainnista, palvelujen läheisyydestä, omaisten avun määrästä, naapurisuhteista ja monesta muusta kokonaistilanteeseen vaikuttavasta tekijästä.

Pärjäämiseen omassa asunnossa vaikuttaa terveyden lisäksi myös se minkälaiseen elämiseen koti on suunniteltu. Useimmiten kodit eivät ole optimoitu vanhuksille, eli ne eivät useinkaan ole esteettömiä, sellaisia että kävelytuilla mahtuu kulkemaan sisällä ja että kaappien ylähyllyille saati yläkaappeihin ei tarvitsisi kiivetä. Ja että peseytyminen, suihkussa käynti ja saunominen olisi turvallista ja helppoa.

Todellisuudessa yksi asunto harvoin soveltuu koko eliniäksi asumiseen. Jos on ostettu terveenä nuorempana tai keski-iässä asunto, ei se todennäköisesti enää vanhukselle ole toimiva. Mielestäni enemmän pitäisikin alkaa panostamaan siihen, että kussakin elämänvaiheessa olisi oikeanlainen asunto, joka palvelee senhetkisiä tarpeita. Tulisi rakentaa vanhuksille soveltuvia asuntoja taloihin. Ja vastaavasti tulisi pystyä uudistamaan asuntoja tarpeita vastaaviksi. Keittiöiden ja pesutilojen uudistamisella ikäihminen voi pärjätä pidempään omassa asunnossaan. Toisaalta se tavoite että kaikki tehdään ja hoidetaan itse elämänkaaren loppuun asti ei myöskään pitäisi olla päätarkoitus.

Asuntokokonaisuudet, joissa on erityisesti mietitty vanhuusiän tarpeita sekä asunnoissa että yhteisissä tiloissa, voisivat tuoda ihan uusia mahdollisuuksia ikäihmiselle. Joskus on vaikea nähdä niitä mahdollisuuksia, joita muutokset voivat tuoda, kun on totuttu elämään tietyllä tavalla aiemmin. Niinpä tarvitaan lisää tietoa ja tiedottamista ja enemmän vaihtoehtoja ikäihmisille valita se asumisen muoto, millä pärjää parhaiten. Se voi olla kodin remontoiminen vanhuusaikaa varten (hyvissä ajoin) tai asunnon vaihtaminen sellaiseen joka palvelee paremmin tarpeita. Kotihoidon saatavuuden parantaminen ja sen osuuden kasvattaminen. Ei vain lääkkeiden tuonti kotisairaanhoidosta tai 10 minuutin pyrähdys päivän aikana kotihoidolta. Tai sitten se voi olla yhteisöllisempi keskittymä, jossa vanhukset asuvat ympäristössä, joka on asuntojen ja yhteisten tilojen ja ympäristön ja palvelujen saatavuuden osalta optimoitu heidän tarpeisiinsa sopiviksi alusta pitäen. Kuitenkin niin että ympärillä on nuoria, lapsiperheitä ja yksineläjiä tuomassa tasapainoa ja monimuotoisuutta ja virikkeitä.

Tämä tulee pitää mielessä kun mietitään palvelujen saatavuutta ja kaavoittamista Vihdissä. Keskittäminen Nummelaan on ollut jo vuosikausia liiallista eikä se takaa monimuotoista Vihtiä, jossa elämää ja palveluja löytyy myös Nummelan ulkopuolelta (enkä nyt tarkoita Lohjaa). Nyt on kovasti tehokkuusajattelu vallalla Suomenkin tasolla, jossa muutamat kaupungit kasvavat kun muualta Suomesta ajetaan palvelut ja sen myötä työpaikat ja asukkaat pois. Vihdissä meidän ei tarvitse seurata tätä trendiä liiallisuuksiin asti. Olemme suuri kunta maa-alueelta joten turha meidän on yhteen pisteeseen sulloutua. Palveluiden vieminen pois muilta paitsi suuremmilta asutuskeskuksilta ei palvele ikäihmisten (eikä muidenkaan) etuja.

On monta tapaa mahdollistaa palvelujen tuominen koteihin myös ikäihmisille, oli ne sitten Nummelassa tai Vanjärvellä ti jossain muualla Vihdin alueella. Tarvitaankin uudenlaista ajattelua, teknologian hyödyntämistä ja irtautumista siitä 'kaikki maalta kaupunkeihin' ajattelusta. Mikä on suurimpia Facebook käyttäjäryhmiä meillä Suomessa? Vastaus on keski-ikäiset ja ikäihmiset. Eli kyllä ne vanhemmatkin ihmiset oppivat hyödyntämään teknologiaa, jos siihen löytyy motivaatio ja yhteiskunnan tuki tavalla tai toisella. Uutta ajattelua ja tarjontaa tarvitaan myös asumiseen, remontointiin ja rakentamiseen sekä rahoitusratkaisuihin. Ihmisten olisi hyvä ajatella näitä asioita jo ennenkuin se mittari näyttää 75v tai enemmän. Tehdä niitä valintoja asumiseen liittyen siten, että se mahdollistaa mahdollisimman hyvän ja toimivan elämän myös elämän ehtoopuolella kun kaikki ei toimikaan niinkuin ennen. Tämä avaa uusia markkinoita ja mahdollisuuksia rakennusalan toimijoille, rahoituslaitoksille sekä (henkilö)kuljetusyrityksille. Ja uusia mahdollisuuksia vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin myös Vihdin kunnanvaltuustolle.

perjantai 10. kesäkuuta 2016

Vihdin Kunnan turvallisuus- ja valmiussuunnitelmat tarkoin varjeltuja salaisuuksia vai yksinkertaisesti puuttuvat?

Turvallisuussuunnitelmien tekemättä jättäminen ja vieminen käytäntöön
 on kuin työntäisi päänsä hiekkaan ja kuvittelisi että kaikki on hyvin :)

Jokaisen kunnan velvollisuutena on huolehtia kuntalaisensa turvallisuudesta sekä normaali- että poikkeusoloissa (siis tällä tarkoitetaan nyt muita poikkeusoloja, mutta EI sotaa). 

Kunnalla useimmiten on ja tulee olla seuraavia turvallisuuteen liittyviä suunnitelmia, joista tarkemmin Kuntaliiton esityksessä 2013
  • Pelastussuunnitelma
  • Turvallisuussuunnitelma
    • Turvallisuussuunnitelmalla pyritään edistämään tietyn kohteen tai alueen turvallisuutta. Usein pelastussuunnitelma + rikoksilta suojautuminen ja esim. tietoturvallisuus
  • Kunnan hyvinvointikertomus
  • Valmiussuunnitelma
    • Suunnitelma, jossa selvitetään eri turvallisuustilojen vaikutukset organisaation tehtäviin ja toimintaan, toiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja toimenpiteet normaalioloihin palaamiseksi. Kuntien valmiussuunnittelun lähtökohta EI ole sodan uhka.
  • Paikallinen turvallisuussuunnitelma


Tässä ote Aluehallintoviraston sivuilta koskien valmiussuunnittelun lakisääteisyyttä

' Valmiussuunnittelu

Valmiussuunnitelmien tarkoituksena on varmistaa elintärkeiden toimintojen jatkuminen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa niin, että ihmisten elinmahdollisuudet, yhteiskunnan toimintakyky ja kansallinen itsenäisyys turvataan aina.
Valmiuslain mukaan valtion viranomaisten, valtion liikelaitosten ja kuntien lakisääteinen velvollisuus on varmistaa tehtäviensä häiriötön hoitaminen kaikissa oloissa. Valmiussuunnitelmin varaudutaan normaaliolojen häiriötilanteisiin, suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin. '
Ne Uudenmaan kunnat, jotka ovat Turvallisuussuunnitelmansa tehneet ja julkaisseet ovat vieneet suunnitelmat nähtäviksi tänne. Vihdin suunnitelman kohdalla on tyhjää
Vihdiltä suunnitelma puuttuu turvallisuussuunnittelu.fi sivustolta
Uudenmaan kunnilta Vihdiltä suunnitelma puuttuu turvallisuussuunnittelu.fi sivustolta
Hakemalla turvallisuus- tai valmiussuunnitelmaa Vihdin kunnan sivuilta on tulos samaa luokkaa
Turvallisuussuunnitelma hakusanana Vihdin kunnan sivuilla


Äkkiseltään voisi luulla että tuossa Vihti - ajankohtaista kohdassa olisi Turvallisuussuunnitelma mutta kun linkin avaa niin saakin seuraavan ilmoituksen

Ei löydy turvallisuussuunnitelmaa Vihdin kunnan sivuilta
Eipä löydy turvallisuussuunnitelmaa
Ja samankaltainen tulos on jos etsii Vihdin kunnan sivujen hakukentässä 'valmiussuunnitelma' -hakusanalla

Valmiussuunnitelma hakusanalla haettuna Vihdin kunnan sivuilla
Valmiussuunnitelma hakusanalla haettuna Vihdin kunnan sivuilla

Keskushallinnon valmiussuunnitelma olisi tämän mukaan valmis 2014
Keskushallinnon valmiussuunnitelma olisi 2014 Talousarvion ja toimintasuunnitelman mukaan valmis 2014, mutta itse suunnitelma loistaa edelleen 2016 poissaolollaan

Itse näin aiemmin kunnan sivuilla vuoden 2011 version. Sittemmin sekin on näköjään poistettu. Kyse oli silloinkin otsikkotason raakileesta. Siinä ei oltu määritelty käytännön vastuita eikä toimintamalleja vaan kysymyksessä oli enemmänkin vain otsikointia vailla todellista konkretiaa ja riittävää kattavuutta. Puhumattakaan käytäntöön viemisestä.


2011 Vihdin vasemmisto ehdotti vuoden 2007 turvallisuussuunnitelmakyhäelmän hylkäämistä

2015 taloussuunnitelmassa siitä ei enää puhuta
2015 taloussuunnitelmassa siitä ei enää puhuta
Sittemmin turvallisuus- eikä valmiussuunnitelmasta puhuta enää 2015 eikä 2016 talousarviossa eikä -suunnitelmassa. 
Ehdotin 8.11. kunnan virkaa tekevälle kunnanjohtajalle, kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajille, että voisin kuntalaisena auttaa Vihdin kuntaa turvallisuussuunnitelman (lisättynä kyberturvallisuus näkökulmalla) työryhmän ja resurssien koordinoijaksi ja projektin vetäjäksi vapaaehtoistyönä - aivan kuten olin vetänyt valtuuston videoinnin pilottiprojektinkin. En saanut mitään vastausta avuntarjoukseen, mutta kysyin sitten yrittäjien illassa vähän tämän jälkeen vt kunnanjohtajalta että oliko hän saanut viestini ja mikä on hänen näkemyksensä asiasta. Vastaukseksi sain 'Suunnitelmat ovat varmaankin paremmalla tolalla miltä ehkä näyttää'. Vastaus oli siinä mielessä käsittämätön - varsinkin nyt jälkikäteen tarkasteltuna - että jos nämä suunnitelmat eivät ole ensinnäkin julkisesti nähtävillä ja toiseksi jos ei niitä käytännössä eri osapuolien kesken yhdessä harjoitella, niin ne suunnitelmat ovat merkityksettömiä. Eikä asia näytä tähän päivään asti korjaantuneen. Ehkä päinvastoin, koska nyt ei ole edes otsikkotasolla olevaa suunnitelmaakaan.

Näitä suunnitelmia ovat useat kunnat jo tehneet ja MPK:n turvallisuuskurssilla näistä sain kuulla hienon esimerkin Lappeenrannan ja viranomaisten yhteistyöstä Etelä-Karjalan Turvallisuus ja Valmiustoimikunnassa EKTurva, joissa harjoittellaan yhteistyössä ja opetellaan ihan arkiasioissa työskentelemään enemmän keskenään jotta kriisitilanteessa ollaan jo tuttuja ja tunnetaan toimintamenetelmät. Vastaavasti sellaiset Vihdin kunnan suunnitelmat joita ei ole näkyvissä tai joita ei käytännössä näytä olevan, ja joita ei harjoitella tarpeellisten eri osapuolien kesken, ovat riski joka koskettaa meitä kaikkia kuntalaisia. Tämä on tilanne joka ei ole hyväksyttävä ja vaatii kunnalta nopean korjausliikkeen.

JK: Sain eräältä valtuutetulta yhteydenoton jossa hän kertoi että hän oli vähän kysellyt turvallisuussuunnitelman perään ja että sellainen olisi kuulemma olemassa ja sitä jopa harjoiteltaisiin ajoittain. Hänelle kiitos siitä - on hyvä nähdä että meillä on niitäkin valtuutettuja jotka tästä kantavat huolta, sillä asian laita on ollut niin monia vuosia huonolla tolalla että se selvästikään ei ole ollut kaikkien valtuutettujen mielessä päällimmäisten asioiden joukossa. Tarkempaa tietoa tästä suunnitelmasta ei ollut ja henkilökohtaisesti epäilen että kysymys on enemmänkin pelastussuunnitelmasta jota harvakseltaan 'harjoitellaan' pelastustoimen kanssa. Kyberturvallisuuteenkin on kuulemma varauduttu ja jokunen hyökkäyskin on saatu torjuttua. Totuus kuitenkin on että onnistuneista verkkohyökkäyksistä valtaosa jää huomaamatta ja tänä päivänä uhkina ovat palvelunestohyökkäykset mutta myös datan manipuloinnit, joka onkin sitten jo paljon vaikeammin havaittavissa ellei siihen ole panostettu erittäin paljon rahaa ja resursseja ja osaamista - kaikki asioita joita kunnilla valitettavasti tältä osa-alueelta(kin) on liian vähän riskeihin ja asian tärkeyteen nähden. Hyvähän se toki on jos jotain on olemassa, mutta se ei mielestäni poista tämän jutun pointtia. Sitä että suppeana ja varsinkin salaisena virkamiespaperina nuo suunnitelmarungot ovat melko merkityksettömiä tosipaikan tullen. Huoltovarmuuteen ja muuhun vastaavaan liittyviä salaisia asioita on loppupelissä aika vähän joita on syytä salata. Suurin osa asioista on ihan yleistä ja yleisessä tiedossa olevaa, jota on turha yrittää piilotella - päinvastoin, on syytä tehdä tiettäväksi ja harjoitella käytännössä vuosittain millä tavoin kunkin osatekijän tulee toimia - kunnallisista, valtionhallinnon paikallisista toimijoista ja paikallisista vapaaehtoisorganisaatioista viimekädessä aina yksittäiseen kuntalaiseen asti. Kaikki tätä vähempi on liian vähän.

lauantai 25. heinäkuuta 2015

Vihdin kunnanvaltuusto päätyi videoinnin kannalta kielteiseen lopputulokseen

Vihdin kunnanvaltuusto päätti ettei kokouksia toistaiseksi videoida
Vihdin kunnanvaltuusto päätti ettei kokouksia toistaiseksi videoida

Vihdin kunnanvaltuusto päätyi siihen tulokseen ettei toistaiseksi valtuustokokouksia videoida. Tässä taloustilanteessa ehkä ymmärrettävää ettei uusia kuluja tehdä ja esittämäni vaihtoehtoiset rahoitusmallit olivat ilmeisesti liian villejä nykyiselle kunnalliselle toimintakulttuurille. Demokratian läpinäkyvyydelle ja Vihdin kunnallispolitiikan ja kansalaisten osallistumisen nykyaikaistamiselle ei ole hyvä asia ettei videointia, videoiden tallentamista ja jälkikäteen katselumahdollisuutta voitu ottaa osaksi valtuustokokouksia. Moni varmastikin näkisi mielellään mitä se valitsemansa valtuutettu siellä valtuustossa tekee ja esittää. Minä myös.

Valtuusto sai kuitenkin nähdä ja kokeilla mitä se videointi käytännössä tarkoittaa ja jonkinlaisen käsityksen siitä mitä se voisi kustantaa. Videointipilotti ei ollut minkään yksittäisen puolueen aikaansaannosta, vaikka sitä oli aiemmin yksi puolueista ehdottanut. Syy miksi ehdotin ja organisoin videointipilotoinnin kunnanvaltuustolle oli se että kun selvitin mikä on tilanne Vihdissä valtuustovideoinnin osalta, niin näin että sitä oli joskus taannoin ehdotettu, mutta ehdotus oli vailla minkäänlaista konkretiaa. Se ettei sitä videointia oltu saatu puolueen edustajan ehdotuksen jälkeen tehtyä oli käytännössä minulle se syy lähteä tekemään 'kansalaisaloitetta' ja miettiä asiaa niinpäin että 'mitä minä voin tehdä tämän kunnan hyväksi' sen sijaan että pelkästään miettisin mitä kunta voi tehdä minulle.

Kun kunnan talous kiristyy entisestään ja nykyisestä jo leikatusta tilanteesta pitää edelleen kiristää pois miljoonia, on selvää että on etsittävä uusia keinoja selviytyä ja vastata edelleenkin meidän kansalaisten eli kuntayhteisön tarpeisiin. Minusta on yhtälailla selvää että se tarkoittaa paikallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamista. Meidän on enemmän alettava miettimään ja tekemään asioita siitä näkökulmasta että tuemme omaa olemistamme ja hyvinvointiamme täällä. Siirryttävä enemmän yhteiseen tekemiseen eikä pelkästään odottaa keskus(valtio/kunta)johtoista tekemistä.

Tämä kaikki tulee kuitenkin tehdä niin että nähdään myös ympärillä oleva maailma. Ei uppouduta hedonistiseen, itsekeskeiseen tapaan ajatella, joka näyttää nostavan päätään vaikeampina aikoina. Vihdin on syytä etsiä ja toimeenpanna keinoja jotka houkuttavat tänne paljon lisää ihmisiä, jotka haluavat kehittyä, tehdä töitä ja olla rakentamassa yhteistä ja vahvaa Vihtiä nykyaikaisesti. Muuttotappio yhdessä huononevan talouden kanssa on vaarallinen tie, josta Itä-Suomessa on paljon valitettavia esimerkkejä mitä ei kannata toistaa meillä.

Videoinnin ja tulevaisuuden osalta hyvä on se, että tällainen päätös olla investoimatta videointiin juuri nyt voidaan myös päättää jatkossa päinvastaisesti. Mitä vaikeampia aikoja kohti ollaan menossa, sitä tärkeämpää minusta olisi että me kuntalaiset näkisimme mitä valtuustossa puhutaan ja mistä siellä päätetään ja millä perusteilla. Valtuusto on tietysti paikka jossa usein päätetään jo hallituksessa ja erilaisissa työryhmissä puituja esityksiä, joten pelkän valtuuston tekemisten seuraaminen ei riitä, mutta olisi alku. Läpinäkyvään demokratiaan tarvitaan se että päästään seuraamaan päätöksenteossa koko ketjua ja ymmärretään kaikki päätökseen vaikuttaneet tekijät ja osapäätökset ja ketkä niistä ovat päättäneet. Näin voimme myös havaita ja vaikuttaa siihen minkä verran päätöksiä ohjataan päättäjien ulkopuolelta (konsultit, yritykset, seurat ja muut sidosryhmät) ja mitkä ovat olleet päätöksenteon vaikuttimet ja mekanismit.

Oma ehdotukseni olisi että jos videointiin ei löydy rahaa kunnan budjetista niin siihen mahdollistettaisiin yhtenä vaihtoehtona ulkopuolisen rahoituksen käyttäminen. Eli mainos-/sponsorirahoitteinen rahoitus. Samaan tyyliin millä jenkeissä jotkin TV-ohjelmat rahoitetaan sponsorirahoituksella. Ja mitä Suomessakin on useissa TV-ohjelmissa käytetty.

"Tämänkertaisen valtuustovideoinnin sponsoroi kunnassamme toimiva XYZ Oy"

Monta muutakin asiaa joudutaan miettimään ihan uudella tavalla. Ja tällöin on hyödyllistä pystyä miettimään asioita ilman 'näin on aina tehty' tai 'ei kunnassa niin voi tehdä' mentaliteettia. Hakea sen sijaan uudenlaisia tapoja ja yhteistyön muotoja joilla saavutamme kuntana etulyöntiaseman ja pääsemme proaktiiviseen toimimiseen reaktiivisen sijasta.

sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Vihdin kunnanvaltuuston kokousten videoinnin jatko jää valtuuston päätettäväksi tulevaisuudessa

Dimi Doukas koordinoi Vihdin kunnanvaltuuston videointihankkeen
Vihdin kunnanvaltuuston videointia pilotointiin huhti ja kesäkuussa 2014.
Olin koordinoimassa tämän pilotointihankkeen.
Tein konkreettisen käytännön ehdotuksen Vihdin kunnalle ja kunnanvaltuustolle videointipilotoinnista jonka vein myös itse käytäntöön. Keräsin kokoon tarvittavat toimijat ja tein hankkeesta kunnalle sopimusehdotuksen. Kunta hyväksyi pilotointisopimuksen jonka kestoksi sovittiin 2 valtuuston kokousta, huhtikuun ja kesäkuun kokoukset. Tästä pilotoinnista kerroin enemmän aiemmassa blogitekstissäni. Nyt tilanne on siis lomien jälkeen se että pilotointi on takana päin. Edessä on sen päätöksen tekeminen halutaanko kunnan olevan nykyaikainen ja mahdollistavan kuntalaisten osallistumisen kunnallispolitiikkaan kotoa käsin videon avulla. Siis ainakin niin että voivat seurata päätösten tekoa ja perusteluita ja kannanottoja.

Ilmaista videointi ei ole. Pilotointi tehtiin erittäin edullisesti - käytännössä lähes talkootyönä nimellistä korvausta vastaa. Mutta jatkossa pidempiaikaisempi sopimus ulkopuoliselta ostettuna tarkoittaa aivan erilaisia kustannuksia. Kuten kerroin aiemmin muiden kuntien videointihankkeiden kartoituksestani, oli keskimääräinen kustannus n. 1500e per kokous. Tämä sisälsi henkilötyöt ja laitevuokrat. Niissäkin tapauksissa missä kunta oli löytänyt rahaa tehdä laiteinvestoinnit itse, oli työ kuitenkin ostettu ulkoa.

Niinpä on mahdollista ettei tällaisia rahoja löydy kun ensivuoteen olisi säästettävä miljoonia. Toivon toki että videointi tulisi mahdollisimman pian meille kuntalaisille mahdollistamaan päätöksenteon seurannan ja entistä läpinäkyvämmän demokratian. Mistä olen kuitenkin iloinen, on se, että nyt pilotin jälkeen voi valtuutetut puhua ja tehdä päätöksiä videoinnista omakohtaisen kokemuksen perusteella eikä mutu-tuntumalla. Nyt jokainen heistä on saanut kokea mitä se videointi on tarkoittanut valtuustosalissa ja ehkä jopa käydä itsekin katsomassa jälkeenpäin miltä se esiintyminen näytti.

Kaiken säästämisen keskelläkin toivon että hyödynnämme nykyaikaisia tekniikoita, jotka kuitenkin oikein käytettynä tehostaa toimintaamme ja mahdollistaa uusia innovatiivisempia tapoja toimia. On helppo olla tekemättä mitään. Tyypillinen keino välttää tekemästä virheitä. Toivottavasti jos ei nyt niin ainakin muutaman tulevan vuoden aikana tämä videointi saadaan mahtumaan toimintabudjettiin tavalla tai toisella. Eikä ehkä pidä karsastaa uusia vähän villejäkin rahoitusvaihtoehtoja silloin kun perinteinen rahoitusmalli ja valtionosuudet ovat tiukemmassa.

On siis Sinun, hyvä kuntalainen ja valtuutettu, asia varmistaa että jatkossa valtuutettujen työtä ja päätöksentekoa on mahdollista seurata videolta samanaikaisesti ja jälkeenpäin. Näin teemme parempia päätöksiä jatkossa myös kunnallisvaaleissa.

Pilotissa kuvatut kunnanvaltuuston kokoukset ovat edelleen nähtävissä täällä

torstai 3. heinäkuuta 2014

Koordinoimassa Vihdin kunnanvaltuuston videoinnin pilotointia

Vihdin kunnanvaltuuston videointipilotti
Vihdin kunnanvaltuuston videointipilotti
Tein esityksen Vihdin kunnalle ja kunnanvaltuustolle valtuuston kokousten videoinnista. Sen jälkeen ehdotukseni pilottitarjouksen muodossa kunnalle saivat positiivisen vastaanoton joka konkretisoitui käytännössä pilotin tilaukseksi. Pääsimme toteuttamaan videoinnin pilottia, jonka järjestäisin kunnalle yhteistyössä Letgee Creative ja Ratas-Projektin Mediapaja Apajan kanssa. Koska projektissa on useita toimijoita (Vihdin kunta, Tiera, Letgee Creative, Ratas-projekti, kunnanvaltuusto) oli oma roolini pilotoinnissa toimia näiden osapuolten välisenä koordinaattorina ja varmistaa että asiat etenee projektissa suunnitellusti ja oikeassa järjestyksessä.

Ennen ensimmäistä pilottia oli puheluita ja sähköposteja vaihdeltu ja työtunteja kertynyt jo useita etukäteissuunnitteluun paikanpäällä ja sitten varsinaisen koordinoinnin tekemiseen ja varmisteluun suunnitelman pohjalta Matkan varrella suunnitelmaa hienosäädettiin Kunnan toivomusten mukaan (viestinnän toivomukset ja julkaisujärjestelmän mahdollisuudet/rajoitteet). Lopulta oltiin valmiita ja päivämäärä oli lyöty lukkoon ensimmäiselle pilotille, joka olisi ma 28.4.

Varmistaaksemme että ensimmäinenkin videointi saataisiin mahdollisimman hyvin purkkiin ja mitään yllätyksiä ei tulisi, pidettiin valtuustovideoinnin 'testi' tiistaina 22.4. Silloin varmistettiin miten ääni saataisiin tuotua auditorion äänijärjestelmästä videolle. Ääntähän ei siis otettaisi kameroiden mikrofoneilla, vaan niillä mikrofoneilla, jotka valtuustolla oli muutenkin käytössä - eli puheenjohtajan mikrofoni, puhujapöntön mikrofoni ja vielä varmuuden vuoksi yksi langaton mikrofoni, jota voitaisiin tarvittaessa käyttää viranomaiskannanottoihin. Äänen sisääntuonnin lisäksi varmistettiin että mikä dataverkko olisi käytettävissä ja soveltuisi videon siirtämiseen parhaiten. Päädyimme Tieran avustuksella valjastamaan langallisen verkon tätä varten, jonka toiminta myös varmistettiin ja tarvittavat 'portit' avattiin videon saamiseksi ulos. Suorassa lähetyksessä video käytännössä julkaistaisiin Letgeen alustalta ja sitten tallennus vietäisiin kunnan omalle julkaisualustalle seuraavana päivänä.

Ratasprojektin lähetysauto
Valtuustokokouksen oli määrä alkaa klo 18:00, joten videoinnin työryhmän sovittiin olevan paikalla 16:00. Osa tiimistä olikin paikalla hyvissä ajoin. Ratas-ryhmällä oli käytössään matkailuauto, joka toimi lähetysautona. Samana päivänä auto oli ollut huollossa ja huolto oli hieman venynyt niin että tulokin viivästyi vartin verran, joten varttia yli oli sitten kaikki paikalla ja päästiin aloittamaan. On siis hyvä olla aina aikatauluissa vähän ylimääräistä pelivaraa :) Auto ajettiin Lukiorakennuksen takaa aivan auditorion viereen takapihalle avautuvien ulko-ovien luo. Käytännössä koko joukko kaapeleita videolle, äänelle ja sähköjohtoja tuotiin oven kautta sisälle. Sisällä ne tuotiin käytännössä kahden auditorion oven kautta, joista toinen avautui suoraan auditorioon reunassa istuneiden valtuutettujen kohdalla.

Valmistelut jatkuivat siten että mikrofonit testattiin, kameroiden paikat arvioitiin ja päätettiin sekä videoiden tarvitsemat kaapelit vedettiin kameroille. Kamerat purettiin kasseista ja asetettiin kukin omille jalustoilleen. Kuvakulmina olisi 1) valtuutetut penkeillään - laaja kuva, 2) puheenjohtajan pöytä ja viranomaispöytä 3)lähikuvia ottava kamera seuraamassa valtuutettuja ja ottamassa lähikuvia puhujista - tätä kolmatta kameraa hoiti oma kamera-operaattorinsa kameran takana. Muut kamerat olivat paikallaan ja hoidettiin lähetysautosta.
Kuvaaja paikallaan kameran takana
- live lähetys käynnissä
Ratas-prjojektilaisia valmiselemassa
Vihdin kunnan valtuuston videointia

Kameroita ja kuvia/kuvakulmia ja ääntä testattiin. Jokunen lähetysautolle menevä mukana ollut kaapeli osoittautui hieman turhan lyhyeksi, joka aiheutti sen että kaapelit olivat jossain kohden jo hieman ilmassakin kireällä ja ne osittain sitten myös sanelivat että mihin kohtaan kameran pystyi laittamaan. Mutta homma saatiin kuitenkin hoidettua. Kaapelit vielä teipattiin kulkuväylien kohdalta lattiaan ettei valtuutetut niihin kompastelisi. Verkkoyhteys vielä testattiin ja saatiin toimimaan. Tarvittiin kuitenkin puhelu vielä Tieraan ja asiat selvisi. Olin sopinut ennakkoon että paikalla tai tavoitettavissa olivat sekä lukion auditorion äänitekniikasta sekä sitten Tieralta dataverkosta henkilöt jotka voisivat ongelmatilanteissa meitä tuohonkin kellonaikaan auttaa. Ja se tulikin tarpeeseen, mutta lopulta ja taisi olla puolisen tuntia ennen kokouksen alkua, kaikki oli paikallaan. Varayhteytenä jos ongelmia tulisi lähetyksen aikana, oli vielä 4G yhteys, mutta sitä ei tarvittu.

Letgee Creativen Junnu Savolainen kiireisenä myös
pilotointia valmistellessa
Valtuuston kokous avattiin puheenjohtajan toimesta. Poikkeuksena videoinnin seurauksesta puheenvuorot tuli pitää nyt aina puhujanpöntöstä käsin. Tosin nekin muutamat 'huutelut', jotka jokunen valtuutettu teki omasta penkistään käsin, kuuluivat melko hyvin puheenjohtajan ja puhujanpöntön mikrofonien kautta. Tämä ei varmasti muutenkaan ollut mikään huono tapamuutos.

Kokous sujui hyvin videoinnin osalta. Puhelinten ajoittaista häiriötä oli kuultavissa, mutta vain ajoittain. Ja sekin korjattiin seuraavassa videoinnissa pyytämällä pitämään mikrofonien välittömässä läheisyydessä ja lähetysautossa kännykät täysin kiinni, tai sitten viemään ne useamman metrin päähän mikrofoneista ja mikrofonikaapeleista. Ainoa haaste kokouksen sujumisen osalta oli se kun kokouksessa asialista ei olisi antanut viitteitä siitä että puheenvuoroja olisi tullut niin paljoa. Arvio kummankin kokouksen kestosta olisi ollut asialistan perusteella ehkä 1h mutta käytännössä kokoukset venyivät 3 tuntiin. Videoinnilla selvästikin nähtiin valtuutettujen mielestä olevan arvoa :) Videon katsojille 3h on tietysti liian pitkä aika. Näissä pilotoinneissa haluttiin muuttujien määrä pitää mahdollisimman vähäisenä jotta kustannukset pysyisivät pieninä ja päästäisiin alkuun. Niinpä videotallennekin olisi siis 3h ja sitä ei tässä vaiheessa olisi pätkitty asiakokonaisuuksittain saati puhujittain, niin että videon katsoja pääsisi klikkaamaan suoraan siihen kohtaan joka häntä kiinnostaisi. Tämä olisi tulevaisuuden mahdollisuuksia eli road-map:issä, mutta vaativat paljon suurempia resursseja, joista päätös voidaan tehdä kun ensin on saatu tästä yksinkertaisemmasta versiosta kokemusta ja näkemystä.

Päivän oltua tuolloin kolea ja tuulinen, kylmyys pääsi puhaltamaan reunimmaisilla paikoilla olleisiin valtuutettuihin. Valtuutettuihin oven raosta tuleva kylmyys ei ehkä olisi vaikuttanut niin paljon tuona päivänä ellei kokous olisi venynyt ennakko-odotuksista poiketen 3h kestäväksi. Tämän asian korjasimme toisella pilotointikerralla ja toimme silloin kaapelit vain yhdestä ovesta, joka sijaitsi kauempana eikä suoraa 'tuulta' päässyt puhaltamaan valtuutettuihin kuten ensimmäisellä kerralla. Lisäksi kesäkuun 2. päivä ollut toinen pilotointi oli jo lämpimämpään aikaan muutenkin.

Muutama sata kävi katsomassa niin suoraa videota kuin sitten jälkeenpäin tallenteitakin (jälkimmäisen tallennetta tätä kirjoitettaessa oli katsottu 46 kertaa, eli ensimmäinen oli saanut näkyvyyttä ja kiinnostusta enemmän).

Haasteita oli suorassa videoinnissa se että suoran videoinnin katselu vaati Adobe Flash-playerin. Tämä rajasi pois joitain mobiililaitteita, joihin ei Flash-playeriä ollut mahdollista asentaa. Ja kun ensimmäisessä pilotoinnissa tätä vaatimusta ei oltu tuotu suoran videon linkin yhteydessä selkeästi esiin, aiheutti se joillain käyttäjillä harmaita hiuksia, kun ei tiennyt että miksi video ei käynnisty. Tämä opittiin ensimmäisessä pilotissa ja tiedettiin korjata toisessa. Valtuustokokouspäivän jälkeisenä päivänä, kun video vietiin katsottavaksi tallenteena, tuota ongelmaa ei enää ollut.
Vihdin kunnanvaltuusto videointipilotti
kameran takaa katsottuna

Molemmat pilotit pidettyämme oli kunnalla ja valtuustolla vihdoin käytännön kokemus siitä mitä pilotointi tarkoittaa, miten se vaikuttaa kokouksiin, minkä verran saattaisi olla katsojia ja mitä se voisi kustantaa. Tämä olikin se tärkein osuus pilotoinnista, antaa pohjaa sille että kunta ja valtuusto voi kokemuksen ja paremman tiedon perusteella tehdä päätöksiä tulevaisuudessa siitä, onko valtuustokokousten videointi sen arvoista että sille varataan erillinen budjetti ja tehdään sopimus sen käytännön toteutuksesta tulevaisuuteen.

Oma roolini tässä vaiheessa valtuustovideoinnin osalta on viety loppuun. Olin tehnyt taustatyönä omatoimisesti kartoituksen muissa Suomen kunnissa tehdyistä viedoinneista, niiden kustannuksista ja kokemuksista ja aloittanut keskustelun Vihdin kunnanvaltuuston pilotoinnista tammikuussa 2014, tehnyt Vihdin kunnalle ja valtuustolle ehdotuksen, vienyt sen konkretiaan (vieläpä ennätysajassa) ja nyt pallo on sitten kunnalla ja valtuustolla jatkon osalta. Aiemmin (joulukuussa 2013) oli toki tehty valtuustoaloite samasta asiasta, mutta tietäen kunnan tarpeen hakea säästöjä pikemminkin kuin investointikohteita, en uskonut enkä nähnyt asian etenevän sen pidemmälle. Tämä oli yksi syy että tätä lähdin ajamaan - paitsi että halusin Vihdin olevan nykyaikaisempi ja tuovan päätöksentekoa lähemmäs kansalaisia, halusin nähdä samalla miten yksittäinen kuntalainen voi asioihin vaikuttaa niin halutessaan. Ja nähdä voimmeko saada aikaan asioita säästötalkoiden aikanakin, kun yhdessä niin halutaan.

Kokemus osoitti että vaikuttaa voi ja suurin osa meistä on halukas edistämään asioita yhteiseksi hyväksi. Kokemus oli samalla monella tapaa opettavainen - valtuuston toiminta tuli tutummaksi, valtuutetut tulivat tutummaksi. Ja tärkeä asia, jonka varmasti Ratas-projektissakin mukana olevat nuoret huomasivat oli se, että päätöksiä joita valtuusto lopullisesti sinetöi (varsinaiset valmistelut tietysti tapahtuu lautakunnissa ja hallituksessa) ovat tärkeitä päätöksiä, meitä jokaista useimmiten koskevia ja niitä tekevät ihan tavalliset ihmiset. Tässä ketjussa on äänestäjänä, mahdollisesti tulevana kunnanvaltuutettuna hyvä olla mukana. Vaikuttamassa omiin asioihimme ja tulevaisuuteemme. Kaikki näissäkään kokouksissa tehdyt päätökset eivät olleet mukavaa kuultavaa. Liian monessa säästämispäätöksessä kun vaikutukset osuvat lapsiin, sairaisiin ja vanhuksiin. Siksi onkin aika yhä useamman herätä työskentelemään sen eteen, että osa tehdyistä päätöksistä voidaan mahdollisimman pikaisesti kumota ja jotta tulevat päätökset eivät tarvitsisi olla niin negatiivisia. Kuntana meillä on kuitenkin mahtavat mahdollisuudet tulevaisuudessa, sillä sijaintimme on aina vain monessa mielessä parempi, mitä isommaksi pääkaupunkiseutu kasvaa. Kasvumme ei tule loppumaan tähän ja siksi nyt on hyvä aika valmitautua valtuustovideoinninkin osalta tulevaisuuteen.

Kunnanvaltuuston kokousten videot on tallenteina katsottavissa täällä

Vihdin Uutisten tekemä lehtijuttu kunnanvaltuuston kokousten videoinnista luettavissa täällä

Kiitos Vihdin kunta ja kunnanvaltuusto, Letgee Creative, Ratas-projektin Mediapaja Apaja ja erityisesti Te mediapajan nuoret, jotka teitte varsinaisen työn kuten ammattilaiset, Tiera, sekä moni muu välittömästi ja välillisesti pilotoinnissa mukana ollut henkilö.

Dimi Doukas
Doukas Arts
Vihti


lauantai 22. helmikuuta 2014

Vihdin kunnanvaltuuston videointi - kartoituksesta pilotointiin?

Olen tehnyt omatoimista kartoitusta 'kuntalaisaloitteena' Vihdin kunnanvaltuuston videoinnista. Kartoitin muiden Suomessa valtuustojen videointia tekevien kuntien ja kaupunkien kokemuksia, menetelmiä ja kustannuksia. Tavoitteenani oli selvittää ne toimintamallit ja menetelmät joita voisimme Vihdissä käyttää. Samoin saada kuvaa siitä minkä verran kustannuksia videointi aiheuttaisi. Ensin ajatukseni oli selvittää voisiko videoinnin tehdä 'talkootyönä' hyvin yksinkertaisin välinein ja palveluin. Periaatteessa voisi, mutta kuvan ja äänen laadun saaminen sellaiseksi että se houkuttaisi ihmisiä toistuvasti seuraamaan kokouksia vaatii myös laitteistoilta ja palveluilta tiettyä vähimmäistasoa.

Toteutustapoja ja laadukkuutta on eritasoisia, mutta valtaosassa voidaan nähdä samankaltaisuutta, niin toteutuksessa kuin kustannuksissa. Pääosin kustannukset ovat videointia tekevillä kunnilla 500-1500e per kokous. Äkkiseltään tuntuu isolta summalta, mutta isomman  pään kustannuksia selittää palveluiden osto ulkopuolelta. Kun kokoukseen tuodaan ammattitason äänentallennusjärjestelmä, etäohjattavat kamerat (monikossa) sekä paikalla oleva henkilöstö ja lisätään siihen jälkikäsittely, live-lähetyspalvelut ja tallennepalvelut niin ei ole ihme että kustannukset nousevat.

Olen kartoitusten perusteella muodostanut näkemyksen toteutuksesta, jossa yhdistetään Lohjalla käytetty malli, hyödyntäen työpajoja ja media-alan opiskelijoita, mutta muokkaisin siitä hieman eri tyylisen 'Vihti'-mallin. Lisäksi minulla on ehdotuksena rahoitusmalli, joka mahdollistaisi kunnan tarvitseman rahoitusosuuden pienentämistä tekemällä videoinnista mainosrahoitteista paikallisia yrityksiä käyttäen. Näin saataisiin sekä sosiaalinen että taloudellinen puoli paikallisesti mukaan tukemaan kuntalaisten mahdollisuutta osallistua valtuustokokouksiin muutenkin kuin olemalla tietyssä paikassa lehterillä tiettyyn aikaan :) Valtuustokokousten videointi olisi yksi askel läpinäkyvyydessä ja kuntalaisten osallistamisessa ja aktivoinnissa koskien yhteisten asioiden päättämisestä (politiikkaa).

Olen saanut tukea ja ohjausta valtuuston puheenjohtajalta Tiina Norolta, ja seuraavaksi asiassa tulee edetä kunnan viranomaisten kanssa, jotta päästäisiin ehkä muutaman kuukauden päästä jo pilotoimaan valtuuston videointia.

perjantai 27. joulukuuta 2013

Vähemmän liikkuvia osia kunnan talouden suunnittelussa - selkeämpi kokonaisuus?

Minusta on selvää että Vihdin kunnalla tulee olemaan erittäin vaikeat 5-10 vuotta tästä eteenpäin, ellei enemmänkin. Nykyisen talousarvion ja taloussuunnitelman ajanjaksolla (2014-2016) emme tule juurikaan näkemään parannusta tilanteeseen ainakaan numerotasolla. Lyhyellä tähtäimellä talouden selkiyttämisen tekee käytännössä mahdottomaksi se, että samaan aikaan kuntatasolla yritetään luoda uusia pelisääntöjä. Yritetään ottaa 'tuulesta suuntaa' eli muodostaa nykytilassa näkemystä siihen 'mitä olisi tehtävä ja kenen kanssa ja millä rahalla'. Ympärillämme on liian monta asiaa muuttumassa, joiden vaikutusta emme vielä tiedä. Meillä on Suomen tasolla menossa kuntarakenne-uudistus, joka tulee vaikuttamaan myös Vihtiin. Samoin kesken ovat vielä kysymykset metropolihallinnosta ja sote-uudistuksesta. Ja näihin liittyen vielä kuntalaki- ja valtionosuusuudistus. Ja eiköhän näihin liittyen jouduta vielä kysymyksiin perustuslain muutostarpeistakin. Ennen kuin KAIKKI nämä asiat on ensinnäkin saatu edes teoriatasolla päätettyä, vie niiden käytäntöön saattaminen vuosia. Puhutaan niin isoista asioista ja muutoksista että kymmenen vuottakin on melkoisen lyhyt aika. Tässä epävarmuudessa ja vuosittain muuttuvassa toimintaympäristössä jo paikallisella tasolla saati sitten maailman kauppapoliittisessa ympäristössä on meillä vaikeasti ennustettavat 5-10 vuotta. Epävarmuus vaikuttaa negatiivisesti investointeihin sekä riskinottohaluihin. Siitä vastaavasti seuraa hitaampi työpaikkojen määrällinen kasvu sekä viennin supistuminen.

Se mikä on tämän perusteella selvää, on se että emme voi odottaa näiden kaikkien päätösten ja palasten loksahtamista paikoilleen ja viennin moninkertaistumista yllättäen. Meidän tulee olla rohkeita ja ajatella asioita erilailla kuin muut. Meidän tulee panostaa siihen että
- saamme lisää nuoria kuntalaisia joilla on työ- ja oppimishaluja
- olemme kiinnostavia monikansallisille yrityksille sekä kotimaisille kasvuyrityksille
- kehitämme opetusta voimakkaasti kasvaviin innovaatioalueisiin (tieteet, taiteet, kulttuuri ja näiden yhdistäminen). Eli toteutamme Vihdissä koulutusohjelman, joka kokoaa oppimisen aina peruskoulusta yliopistoon/ammattikorkeaan yhtenäiseksi, vuorovaikutteiseksi monimuotokoulutukseksi. Hyödynnämme myös oppisopimuksia ja kisällioppimista tehokkaammin ja laajemmin. Tuloksena monipuolista tuotantoa IT-alueella (datacenterit kasvavaan kansainväliseen tarpeeseen), Sovelluskehitys- ja tuotanto vastaamaan räjähtävään kasvuun teknologian ja sovelluksen sekä tietoliikenteen hyödyntämisessä uusilla alueilla (mm. terveys-, cleantech-, robotiikka, peli(oppimis)teollisuus). Näillä aloilla, vaikka ne edustavatkin 'high tech'-aloja, tarvitaan myös paljon ihan 'tavallisia' työntekijöitä, ei pelkästään insinöörejä tai teknisiä 'nörttejä'. Jokainen yritys tarvitsee monenlaisia työntekijöitä erilaisiin tehtäviin, eli ei ole kysymys vain yhden työryhmän työllistymismahdollisuuksista

Meidän on rakennuttava sellaiseksi kunnaksi ja toimijaksi joka on houkutteleva pääkaupunkiseutujen suurimmille kunnille yhteistyökumppaniksi ja laajentumissuunnaksi. Sekä kannattavaksi kohteeksi rakentaa ja panostaa infrastruktuurin rakentamiseen. Tässä kohden olisin nähnyt mielelläni myös lentokentän sijoittumisen Vihtiin, joka edelleen tukisi kaikkia näitä tavoitteita.

Ostopalveluiden järkevyys on arvioita uudelleen ja tehtävä sitä toistuvasti määräajoin. Palvelujen ulkoistaminen ei tuo automaattisesti säästöjä. Itse asiassa monelle on tuntunut käyneen päinvastoin. Palvelujen ulkoistuksesta on tullut vuosi vuodelta aina kalliimpi toiminto, kun sen alunperin piti tuoda säästöjä ja pienentää kustannuksia. Ulkoistettujen palvelujen pyörittämiseen on tarvittu usein oma hallinto, omat tilat ja henkilöitä ja toimintoja joita ei osattu ajatellakaan. Tämä kertoo siitä että ostopalvelujen käytöstä ei ole ollut riittävän laajaa kokemusta, joten laskelmat ovat saattaneet olla ylioptimistisia. Ja kun ostopalvelujen tuottajan pitää pystyä positiiviseen tulokseen, tarvitsee toiminnassa ja hinnoissa olla myös positiivinen kate, jonka määrää myös yleensä pyritään yhtiömuotoisessa toiminnassa kasvattamaan.

Kysymys kuuluu, löytyykö eri puolueista sellaista näkemystä jolla negatiivisen talouden aikana saadaan positiivinen kierre aikaan, joka kääntää taloudenkin joidenkin vuosien jälkeen positiiviseen kasvuun? Tällaisena aikana on helppo ryhtyä vastustamaan kaikkia muutoksia ja leikkauksia. Samoin on helppo tyrmätä kaikki investoinnit koska ollaan miinuksella eikä velkaa haluta tehdä kun sitä on viime vuosina tehty jo liikaakin. Jos yrittäjä/yritys alkaisi vain varomaan ja lopettaisi kaiken kehittämisen eikä olisi valmis investoimaan muutoksiin, jotka mahdollistavat yrityksen kasvun ja mukautumisen uudessa toimintaympäristössä, silloin kun alkaa mennä huonommin, johtaisi se aika nopeasti yrityksen toiminnan päättymiseen sillä yrityksenkin tulee uudistua kun toimintaympäristö uudistuu. Ja uudistuminen vaatii yleensä viime kädessä investointia. Emme kuntanakaan saisi alkaa kiihdyttämään negatiivista kierrettä sillä että lopetamme kaiken kehittämisen ja pelkästään säästäisimme ja leikkaisimme ja päätyisimme 'emme tee enää mitään'-tilanteeseen. Meillä ei ole varaa pysähtyä. Nyt on tehtävä enemmän kuin koskaan.


sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Vihdin päivähoito ei tue nykyajan työssäkäynnin tarpeita

Vihdin työssäkäyvistä n. 40% käy muualla Vihdin ulkopuolella töissä. Tästä iso osa pääkaupunkiseudulla. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana työaika on liukunut siten että jotkin toimistotyöt noudattavat 9-17 aikaa, sitten on vuorotyöt jotka vaihtelevat eivätkä nekään noudata vanhoja 2-vuoro/3-vuoro rytmejä. Työaika on monessa työssä veteen piirretty viiva ja joustavuutta vaaditaan varsinkin nykytyötilanteessa, jossa yhä vähemmillä on töitä.  Vihtiin on muuttanut huomattavan paljon ihmisiä muualta, jotka käyvät pääkaupunkiseudulla töissä. Tämä näkyy Turun moottoritiellä, jossa viimeisen 5 vuoden aikanakin on nähty aamu- ja iltapäiväruuhkien kasvaneen voimakkaasti.

Päiväkotien ja eskarien tulisi tarjota lapsille paikka, jossa he voivat turvallisesti, ohjatusti ja valvotusti ja virikkeellisesti viettää aikaa vanhempien ollessa töissä. Tämä oikeus tulee olla kaikilla lapsilla, tulotasoon ja vanhempien työssäoloon katsomatta. On tärkeää että lapset kasvavat sosiaalisia taitoja vaativassa ympäristössä. Tällöin saamme yhteiskunnassamme paremmin pärjääviä ihmisiä, sillä kommunikointi ja kanssakäyminen ja yhteistyö opitaan aivan pienestä pitäen. Myös lapsen älylliset ja motoriset taidot saavat monipuolisempia haasteita, joka auttaa näitäkin avuja kehittymään. Ajatus siitä että 'koti on paras paikka lapselle' pitää vain osin paikkaansa, mutta ei ole ihan noin mustavalkoinen totuus. Lapselle 'pelkkä koti ja kodin lähipiiri ympäristönä' ei ole paras vaihtoehto edellä mainituista kehitykseen vaikuttavista syistä. Lapsen paras on päästä mukaan päiväkotiryhmiin siitä huolimatta olisiko vanhemmilla varaa tai aikaa pitää lasta kotonaan. Lisäksi täytyy muistaa että aina lapsen koti ei ikävä kyllä ole se lapsen edun mukainen ja turvallisin paikka, joten senkin vuoksi on hyvä jos lapsen elämässä löytyy päiväkodin kautta edes osan päivää turvallinen ja viihtyisä ympäristö, jossa voidaan myös havaita mahdolliset ongelmat joita lapsen elämässä on, silloin kun vanhemmat eivät niihin pysty tai halua vaikuttaa. Toinen muistettava on se että myös vanhemmille on tärkeää se ettei lastenhoito ole heille pakotetusti 24x7 työ, eli vanhempien henkinen hyvinvointi myös paranee siitä että he saavat lapsensa vähintään puoleksi päiväksi hoitoon vaikka olisivatkin kotona. Ainakin tämä mahdollisuus on vanhemmillekin annettava.

Päiväkodit ja esikoulut ovat siis monella tapaa jokaiselle lapselle tärkeitä. Jostain syystä päiväkodit eivät ole muuttuneet riittävässä määrin vastaamaan työtapojen ja -aikojen muutoksiin. Edelleen nämä 7-17 välillä olevat päiväkotien toiminta-ajat kuulostavat teollisuusajan jäänteiltä. Ei henkilö joka käy Vihdin ulkopuolella töissä käytännössä ehdi millään hakemaan ennen viittä lastaan päiväkodista. Toinenkin puoliso voi olla samaan aikaan vuorotöissä tai sitten puolisoa ei edes ole, jolloin ollaan pulassa lapsen hakemisen kanssa. Ja monella ei asu 'setiä' tai 'tätejä' tai 'isovanhempia' lähellä, sillä Vihti on ollut vuosia muuttovoittoinen kunto, eli tänne on tullut ihmisiä muualta, joka tarkoittaa sitä ettei tämä ole monen kohdalla kunta, jossa koko suku olisi pysynyt samalla paikalla vuosikymmeniä. Se että lapset ja vanhemmat olisivat samalla paikkakunnalla on nykyään harvinaista kun töiden perässä joudutaan usein lähtemään aina vain kauemmaksi. Päiväkotien tulisi huomioida nykyiset työaikavaatimukset paremmin. Nekin päiväkodit jotka ovat pidempään saattavat olla vain tunnin pidempään auki. Vihdin päiväkodeilla näyttää olevan surullisen yksimielinen konsensus siitä että päiväkoti suljetaan klo 17:00.

Päiväkotien ja esikoulujen olisi tärkeää myös tuoda enemmän opetusta ja oppimista osaksi päiväohjelmaa. Lapset ovat vastaanottavaisimmillaan ja omaksuvat helposti asioita jo reilustikin alle kouluikäisinä. 7-vuoden kouluikä on liian vanha monelle lapselle ja paljon olisi voitu jo oppia ennen koulun alkamista. Meillä on yhteiskunnassa monta asiaa myöhästetty niin vanhalle iälle, että se on pikemminkin karhunpalvelus lapsiamme kohtaan. Suojelu tältä osin on mennyt joissain kohden liian pitkälle, joka näkyy opiskelujen venymisenä 30 vuotiaiksi ja kesätöitä ei saa suurin osa alle 18-vuotiaista.

Päiväkotien tulisi uusitua sekä aukioloaikojen, riittävän henkilöstämäärän suhteessa ryhmäkoot, kouluopetuksen liu'uttamisen varhaisemmaksi sekä monipuolisten kehittävien virikkeiden tuomisessa: kulttuuri, älyllisesti kehittävät, liikunnalliset, hyvää käytöstä edistävät aktiviteetit, mukaanlukien kristillisten arvojen korostaminen vs itsekkyyden, hedonismin ja rahan korostuksen meneminen äärimmäisyyksiin. Lasten varhaiskasvatuksessa tämä monipuolisuus ja maailman näkeminen muunakin kuin itsekkyyden ja oman edun tavoittelemisessa on tärkeää, sillä heissä on muutos ja tulevaisuus. Lyhyesti myös huomiona se että päiväkotien kuten koulujenkin tulee edelleen päättää kautensa kevätkirkkoon ja suvivirteen. Tästä aiheesta enemmän erillisessä blogikirjoituksessa.

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Vihdin kunta - kasvaa ja kipuilee ja potee identiteettikriisiä

Vihti, kuten niin moni kunta Suomessa on maantieteellisesti melkoisen laaja. Käsittää käytännössä useamman kuntakeskuksen, josta suurimmaksi Vihdissä on muodostunut Nummela. Se keskittäminen mitä nähdään terveydenhuollossa, kuntaliitoksissa, asuntotuotannossa ja Suomen aluepolitiikassa näkyy myös Vihdissä. Kunnanviraston toiminta Vihdin kirkonkylässä lopetettiin ja siirrettiin Nummelaan, Lukio lakkautettiin kirkonkylästä ja keskitettiin sekin Nummelaan. Kyläkouluja lakkautetaan ja kuljetetaan lapsia isompiin koulukeskuksiin. Liikenneyhteyksiä vähennetään ja keskitetään niitäkin. Keskittämisessä voi nähdä etuja - ainakin jos asuu siellä missä keskitetään. On helppo perustella päätöksiä keskittämisen eduilla. Varsinkin silloin kun tiedetään ettei mitään yksiselitteistä mittaustapaa käytännössä ole osoittaa ratkaisuja vääräksi jälkeenpäin. Tehdyt muutokset tulevat yleensä myös peruuttamattomiksi, sillä valtuustoissa ja kunnanhallituksessa istuva tai kunnassa työskentelevä ja asioihin vaikuttava virkamies joka on aikanaan päätöstä tukenut, saattaisi tällöin aiemman päätöksen pyörtämällä myöntää olleensa väärässä. Vaikka todellisuudessa juuri se tekee valtuutetusta hyvän että myöntää heti jos on tehty virhe ja ottaa opikseen sekä lähtee myös korjaamaan tehtyä väärää päätöstä. Kun katsotaan miten Vihdin kunta on kasvanut ja jakautunut niin maantieteellisesti kuin Vihdin eri alueiden tahtotilajen suhteen, Vihdin kunta ei tunnu olevan perillä siitä mihin Vihtiä loppupelissä halutaan viedä - missä on maali ja miten sinne päästään.

Tässä mennään hyvin nopeasti myös kaavoittamiseen, sillä mikä keskittämistä ohjaisi enemmän kuin kunnan infrastruktuurin, asumisen, yritysten ja palveluiden sijoittuminen kaavan mukaisesti. Vihdissä asiaa ei helpota se ettei maata ole ollut myöskään helposti saatavissa maiden omistajilta. Vihdissä näkee nopeasti sen kuinka laajoja maa-alueita omistavat kohtuullisen harvalukuinen joukko, joka ei halua maistaan luopua. Se, yhdistettynä viime vuosien voimakkaaseen kasvuun onkin vaikea yhdistelmä.

Vihdin paineet säästämisessä ja keskittämisessä eivät rajoitu vain kunnan alueelle, vaan paine tulee Suomessa vallalla olevasta trendistä, jota hallitus ajaa kuntien yhdistämisestä. Tässä suhteessa mielestäni Vihdin suunta on ollut oikea, kun katsomme Espooseen ja Vantaalle, Lohjan tai Karkkilan sijasta. Vihdistä hyvin suuri osa käy töissä pääkaupunkiseudulla, joten suuntana se on monelle huomattavasti luontaisempi kuin läntiset kuntanaapurimme. Mutta vaarana tietysti on se, jos Vihti yhdistyy huomattavasti suurempaan kaupunkiin pääkaupunkiseudulla, Vihti saattaa sieltä katsoen näyttää reunamaiden kyläpahaselta. Eli aivan päästä vedettävänä ja ehdoitta ei kannata asiassa edetä vaan huolehtia siitä että meillä säilyy omavaraisuus, työllisyys, kasvu ja kiinnostavuus. Näissä meillä on paljon tehtävää ja voitettavaa. Jos yhdistymme, niin yhdistymme vain niissä asioissa, jotka ovat hyödyllisiä meille - ei lähdetä tekemään itseisarvoa yhdistymisestä ja viedä sitä liian pitkälle jolloin se muuttuu meille epäedulliseksi. Vain kasvamalla Vihti voi menestyä. Ja kasvu ei voi eikä pidä tapahtua ainoastaan Nummelassa vaan kasvun tulee olla vahvaa koko kunnan alueella.

Vihti on erinomaisessa paikassa, lähellä mutta riittävän kaukana pääkaupunkiseudusta. Vihti yhdistää pääkaupungin sykkeen ja palveluiden moninaisuuden sekä Vihdin kauniin luonnon ja rauhallisuuden. Jos meille saisi YTV:n, eli huomattavasti paremmat julkiset kulkuyhteydet myös syrjemmille seuduille eikä vain isompaan keskukseemme, niin me olisimme varmasti houkutteleva paikka edelleen. Tätä varten tulee varmistaa pitkällä aikavälillä (ei liian pitkällä) ettemme liikenteellisesti muodostu liian vaikeaksi paikaksi elää ja käydä pääkaupunkiseudulla töissä. Eli moottoritie on saatava useampikaistaiseksi kuin se on nyt ja junaliikenne täytyy myös saada tukemaan täällä asumista ja muualla töissä käymistä. Autolla ajamisesta ei pidä rangaista, kuten nyt tunnutaan tekevän autoverotuksen uudistamisissakin. Ja mikä tärkeintä Vihdille, yrittäjyyttä täytyy tukea ja houkutella Vihtiin huomattavasti lisää, ei vain korkean teknologian toimijoita, vaan etenkin valmistavaa teollisuutta, ottaen mallia Saksan yritystoiminnasta ja suurienkin yritysten sijoittumisesta maantieteellisesti pienempiinkin kyliin.

Vihti tarvitsee selkeän sunnan nyt kun meillä on samaan aikaan kun yritämme säästää enemmän ja enemmän. Tässä kohden on helppo hukata suunta ja tehdä lyhyellä tähtäimellä ratkaisuja, jotka jo keskipitkässäkin juoksussa kostautuvat ja vaikeuttavat kunnan tulevaisuutta. On tehtävä monella tasolla pitkäjänteistä mutta päättäväistä työtä, jotta kasvatamme Vihdistä, ei vain selviytyvän, vaan menestyvän kunnan. Tässä tarvitaan yhteistyötä ei vastakkainasettelua. Eroon pitää päästä siitä että jokaiseen asiaan pyritään vain heittämään kapuloita rattaisiin ja pysäyttämään kehitys. Sellainen toiminta ei palvele kuntalaisen etua.