sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Vihdin päivähoito ei tue nykyajan työssäkäynnin tarpeita

Vihdin työssäkäyvistä n. 40% käy muualla Vihdin ulkopuolella töissä. Tästä iso osa pääkaupunkiseudulla. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana työaika on liukunut siten että jotkin toimistotyöt noudattavat 9-17 aikaa, sitten on vuorotyöt jotka vaihtelevat eivätkä nekään noudata vanhoja 2-vuoro/3-vuoro rytmejä. Työaika on monessa työssä veteen piirretty viiva ja joustavuutta vaaditaan varsinkin nykytyötilanteessa, jossa yhä vähemmillä on töitä.  Vihtiin on muuttanut huomattavan paljon ihmisiä muualta, jotka käyvät pääkaupunkiseudulla töissä. Tämä näkyy Turun moottoritiellä, jossa viimeisen 5 vuoden aikanakin on nähty aamu- ja iltapäiväruuhkien kasvaneen voimakkaasti.

Päiväkotien ja eskarien tulisi tarjota lapsille paikka, jossa he voivat turvallisesti, ohjatusti ja valvotusti ja virikkeellisesti viettää aikaa vanhempien ollessa töissä. Tämä oikeus tulee olla kaikilla lapsilla, tulotasoon ja vanhempien työssäoloon katsomatta. On tärkeää että lapset kasvavat sosiaalisia taitoja vaativassa ympäristössä. Tällöin saamme yhteiskunnassamme paremmin pärjääviä ihmisiä, sillä kommunikointi ja kanssakäyminen ja yhteistyö opitaan aivan pienestä pitäen. Myös lapsen älylliset ja motoriset taidot saavat monipuolisempia haasteita, joka auttaa näitäkin avuja kehittymään. Ajatus siitä että 'koti on paras paikka lapselle' pitää vain osin paikkaansa, mutta ei ole ihan noin mustavalkoinen totuus. Lapselle 'pelkkä koti ja kodin lähipiiri ympäristönä' ei ole paras vaihtoehto edellä mainituista kehitykseen vaikuttavista syistä. Lapsen paras on päästä mukaan päiväkotiryhmiin siitä huolimatta olisiko vanhemmilla varaa tai aikaa pitää lasta kotonaan. Lisäksi täytyy muistaa että aina lapsen koti ei ikävä kyllä ole se lapsen edun mukainen ja turvallisin paikka, joten senkin vuoksi on hyvä jos lapsen elämässä löytyy päiväkodin kautta edes osan päivää turvallinen ja viihtyisä ympäristö, jossa voidaan myös havaita mahdolliset ongelmat joita lapsen elämässä on, silloin kun vanhemmat eivät niihin pysty tai halua vaikuttaa. Toinen muistettava on se että myös vanhemmille on tärkeää se ettei lastenhoito ole heille pakotetusti 24x7 työ, eli vanhempien henkinen hyvinvointi myös paranee siitä että he saavat lapsensa vähintään puoleksi päiväksi hoitoon vaikka olisivatkin kotona. Ainakin tämä mahdollisuus on vanhemmillekin annettava.

Päiväkodit ja esikoulut ovat siis monella tapaa jokaiselle lapselle tärkeitä. Jostain syystä päiväkodit eivät ole muuttuneet riittävässä määrin vastaamaan työtapojen ja -aikojen muutoksiin. Edelleen nämä 7-17 välillä olevat päiväkotien toiminta-ajat kuulostavat teollisuusajan jäänteiltä. Ei henkilö joka käy Vihdin ulkopuolella töissä käytännössä ehdi millään hakemaan ennen viittä lastaan päiväkodista. Toinenkin puoliso voi olla samaan aikaan vuorotöissä tai sitten puolisoa ei edes ole, jolloin ollaan pulassa lapsen hakemisen kanssa. Ja monella ei asu 'setiä' tai 'tätejä' tai 'isovanhempia' lähellä, sillä Vihti on ollut vuosia muuttovoittoinen kunto, eli tänne on tullut ihmisiä muualta, joka tarkoittaa sitä ettei tämä ole monen kohdalla kunta, jossa koko suku olisi pysynyt samalla paikalla vuosikymmeniä. Se että lapset ja vanhemmat olisivat samalla paikkakunnalla on nykyään harvinaista kun töiden perässä joudutaan usein lähtemään aina vain kauemmaksi. Päiväkotien tulisi huomioida nykyiset työaikavaatimukset paremmin. Nekin päiväkodit jotka ovat pidempään saattavat olla vain tunnin pidempään auki. Vihdin päiväkodeilla näyttää olevan surullisen yksimielinen konsensus siitä että päiväkoti suljetaan klo 17:00.

Päiväkotien ja esikoulujen olisi tärkeää myös tuoda enemmän opetusta ja oppimista osaksi päiväohjelmaa. Lapset ovat vastaanottavaisimmillaan ja omaksuvat helposti asioita jo reilustikin alle kouluikäisinä. 7-vuoden kouluikä on liian vanha monelle lapselle ja paljon olisi voitu jo oppia ennen koulun alkamista. Meillä on yhteiskunnassa monta asiaa myöhästetty niin vanhalle iälle, että se on pikemminkin karhunpalvelus lapsiamme kohtaan. Suojelu tältä osin on mennyt joissain kohden liian pitkälle, joka näkyy opiskelujen venymisenä 30 vuotiaiksi ja kesätöitä ei saa suurin osa alle 18-vuotiaista.

Päiväkotien tulisi uusitua sekä aukioloaikojen, riittävän henkilöstämäärän suhteessa ryhmäkoot, kouluopetuksen liu'uttamisen varhaisemmaksi sekä monipuolisten kehittävien virikkeiden tuomisessa: kulttuuri, älyllisesti kehittävät, liikunnalliset, hyvää käytöstä edistävät aktiviteetit, mukaanlukien kristillisten arvojen korostaminen vs itsekkyyden, hedonismin ja rahan korostuksen meneminen äärimmäisyyksiin. Lasten varhaiskasvatuksessa tämä monipuolisuus ja maailman näkeminen muunakin kuin itsekkyyden ja oman edun tavoittelemisessa on tärkeää, sillä heissä on muutos ja tulevaisuus. Lyhyesti myös huomiona se että päiväkotien kuten koulujenkin tulee edelleen päättää kautensa kevätkirkkoon ja suvivirteen. Tästä aiheesta enemmän erillisessä blogikirjoituksessa.

tiistai 22. lokakuuta 2013

Vihdin kunta - kasvaa ja kipuilee ja potee identiteettikriisiä

Vihti, kuten niin moni kunta Suomessa on maantieteellisesti melkoisen laaja. Käsittää käytännössä useamman kuntakeskuksen, josta suurimmaksi Vihdissä on muodostunut Nummela. Se keskittäminen mitä nähdään terveydenhuollossa, kuntaliitoksissa, asuntotuotannossa ja Suomen aluepolitiikassa näkyy myös Vihdissä. Kunnanviraston toiminta Vihdin kirkonkylässä lopetettiin ja siirrettiin Nummelaan, Lukio lakkautettiin kirkonkylästä ja keskitettiin sekin Nummelaan. Kyläkouluja lakkautetaan ja kuljetetaan lapsia isompiin koulukeskuksiin. Liikenneyhteyksiä vähennetään ja keskitetään niitäkin. Keskittämisessä voi nähdä etuja - ainakin jos asuu siellä missä keskitetään. On helppo perustella päätöksiä keskittämisen eduilla. Varsinkin silloin kun tiedetään ettei mitään yksiselitteistä mittaustapaa käytännössä ole osoittaa ratkaisuja vääräksi jälkeenpäin. Tehdyt muutokset tulevat yleensä myös peruuttamattomiksi, sillä valtuustoissa ja kunnanhallituksessa istuva tai kunnassa työskentelevä ja asioihin vaikuttava virkamies joka on aikanaan päätöstä tukenut, saattaisi tällöin aiemman päätöksen pyörtämällä myöntää olleensa väärässä. Vaikka todellisuudessa juuri se tekee valtuutetusta hyvän että myöntää heti jos on tehty virhe ja ottaa opikseen sekä lähtee myös korjaamaan tehtyä väärää päätöstä. Kun katsotaan miten Vihdin kunta on kasvanut ja jakautunut niin maantieteellisesti kuin Vihdin eri alueiden tahtotilajen suhteen, Vihdin kunta ei tunnu olevan perillä siitä mihin Vihtiä loppupelissä halutaan viedä - missä on maali ja miten sinne päästään.

Tässä mennään hyvin nopeasti myös kaavoittamiseen, sillä mikä keskittämistä ohjaisi enemmän kuin kunnan infrastruktuurin, asumisen, yritysten ja palveluiden sijoittuminen kaavan mukaisesti. Vihdissä asiaa ei helpota se ettei maata ole ollut myöskään helposti saatavissa maiden omistajilta. Vihdissä näkee nopeasti sen kuinka laajoja maa-alueita omistavat kohtuullisen harvalukuinen joukko, joka ei halua maistaan luopua. Se, yhdistettynä viime vuosien voimakkaaseen kasvuun onkin vaikea yhdistelmä.

Vihdin paineet säästämisessä ja keskittämisessä eivät rajoitu vain kunnan alueelle, vaan paine tulee Suomessa vallalla olevasta trendistä, jota hallitus ajaa kuntien yhdistämisestä. Tässä suhteessa mielestäni Vihdin suunta on ollut oikea, kun katsomme Espooseen ja Vantaalle, Lohjan tai Karkkilan sijasta. Vihdistä hyvin suuri osa käy töissä pääkaupunkiseudulla, joten suuntana se on monelle huomattavasti luontaisempi kuin läntiset kuntanaapurimme. Mutta vaarana tietysti on se, jos Vihti yhdistyy huomattavasti suurempaan kaupunkiin pääkaupunkiseudulla, Vihti saattaa sieltä katsoen näyttää reunamaiden kyläpahaselta. Eli aivan päästä vedettävänä ja ehdoitta ei kannata asiassa edetä vaan huolehtia siitä että meillä säilyy omavaraisuus, työllisyys, kasvu ja kiinnostavuus. Näissä meillä on paljon tehtävää ja voitettavaa. Jos yhdistymme, niin yhdistymme vain niissä asioissa, jotka ovat hyödyllisiä meille - ei lähdetä tekemään itseisarvoa yhdistymisestä ja viedä sitä liian pitkälle jolloin se muuttuu meille epäedulliseksi. Vain kasvamalla Vihti voi menestyä. Ja kasvu ei voi eikä pidä tapahtua ainoastaan Nummelassa vaan kasvun tulee olla vahvaa koko kunnan alueella.

Vihti on erinomaisessa paikassa, lähellä mutta riittävän kaukana pääkaupunkiseudusta. Vihti yhdistää pääkaupungin sykkeen ja palveluiden moninaisuuden sekä Vihdin kauniin luonnon ja rauhallisuuden. Jos meille saisi YTV:n, eli huomattavasti paremmat julkiset kulkuyhteydet myös syrjemmille seuduille eikä vain isompaan keskukseemme, niin me olisimme varmasti houkutteleva paikka edelleen. Tätä varten tulee varmistaa pitkällä aikavälillä (ei liian pitkällä) ettemme liikenteellisesti muodostu liian vaikeaksi paikaksi elää ja käydä pääkaupunkiseudulla töissä. Eli moottoritie on saatava useampikaistaiseksi kuin se on nyt ja junaliikenne täytyy myös saada tukemaan täällä asumista ja muualla töissä käymistä. Autolla ajamisesta ei pidä rangaista, kuten nyt tunnutaan tekevän autoverotuksen uudistamisissakin. Ja mikä tärkeintä Vihdille, yrittäjyyttä täytyy tukea ja houkutella Vihtiin huomattavasti lisää, ei vain korkean teknologian toimijoita, vaan etenkin valmistavaa teollisuutta, ottaen mallia Saksan yritystoiminnasta ja suurienkin yritysten sijoittumisesta maantieteellisesti pienempiinkin kyliin.

Vihti tarvitsee selkeän sunnan nyt kun meillä on samaan aikaan kun yritämme säästää enemmän ja enemmän. Tässä kohden on helppo hukata suunta ja tehdä lyhyellä tähtäimellä ratkaisuja, jotka jo keskipitkässäkin juoksussa kostautuvat ja vaikeuttavat kunnan tulevaisuutta. On tehtävä monella tasolla pitkäjänteistä mutta päättäväistä työtä, jotta kasvatamme Vihdistä, ei vain selviytyvän, vaan menestyvän kunnan. Tässä tarvitaan yhteistyötä ei vastakkainasettelua. Eroon pitää päästä siitä että jokaiseen asiaan pyritään vain heittämään kapuloita rattaisiin ja pysäyttämään kehitys. Sellainen toiminta ei palvele kuntalaisen etua.