tiistai 3. heinäkuuta 2018

Palvelut ikäihmisille ja itsenäisen asumisen mahdollistaminen

Ikäihmisten tarpeet asumisessa ja palvelutarpeissa kehittyvät

Peruskuntayhtymä Karviaisen tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa 2017 ikäihmisten asiat nousevat yhtenä merkittävänä osa-alueena esiin. Oli niitä mielipiteitäkin kyselyillä selvitetty ja esim. tehostetun palveluasumisen yksiköissä asiakastyytyväisyys oli 8,3 asteikon ollessa 4-10. Ikäihmisten palvelutarpeen arvioinnista 7 päivässä onnistuttiin vain 71,6% osalta. Vihdissä yli 75-vuotiaista 93% asuu kotona. Säännöllisen kotihoidon piirissä oli 10%, tehostetussa ympärivuorokautisessa asumispalvelussa oli Vihdissä 7% ja omaishoidon tuen piirissä Vihdissä oli 4%. Vanhainkodeissa ja muussa pitkäaikaisessa laitoshoidossa ei ollut ikäihmisiä.

Miten pärjää yli 75-vuotias itsenäisesti asuen? Se tietysti riippuu hyvin monesta asiasta, henkilön omasta terveydestä ja kunnosta, liikuntakyvystä, raha-tilanteesta, asumisen sijainnista, palvelujen läheisyydestä, omaisten avun määrästä, naapurisuhteista ja monesta muusta kokonaistilanteeseen vaikuttavasta tekijästä.

Pärjäämiseen omassa asunnossa vaikuttaa terveyden lisäksi myös se minkälaiseen elämiseen koti on suunniteltu. Useimmiten kodit eivät ole optimoitu vanhuksille, eli ne eivät useinkaan ole esteettömiä, sellaisia että kävelytuilla mahtuu kulkemaan sisällä ja että kaappien ylähyllyille saati yläkaappeihin ei tarvitsisi kiivetä. Ja että peseytyminen, suihkussa käynti ja saunominen olisi turvallista ja helppoa.

Todellisuudessa yksi asunto harvoin soveltuu koko eliniäksi asumiseen. Jos on ostettu terveenä nuorempana tai keski-iässä asunto, ei se todennäköisesti enää vanhukselle ole toimiva. Mielestäni enemmän pitäisikin alkaa panostamaan siihen, että kussakin elämänvaiheessa olisi oikeanlainen asunto, joka palvelee senhetkisiä tarpeita. Tulisi rakentaa vanhuksille soveltuvia asuntoja taloihin. Ja vastaavasti tulisi pystyä uudistamaan asuntoja tarpeita vastaaviksi. Keittiöiden ja pesutilojen uudistamisella ikäihminen voi pärjätä pidempään omassa asunnossaan. Toisaalta se tavoite että kaikki tehdään ja hoidetaan itse elämänkaaren loppuun asti ei myöskään pitäisi olla päätarkoitus.

Asuntokokonaisuudet, joissa on erityisesti mietitty vanhuusiän tarpeita sekä asunnoissa että yhteisissä tiloissa, voisivat tuoda ihan uusia mahdollisuuksia ikäihmiselle. Joskus on vaikea nähdä niitä mahdollisuuksia, joita muutokset voivat tuoda, kun on totuttu elämään tietyllä tavalla aiemmin. Niinpä tarvitaan lisää tietoa ja tiedottamista ja enemmän vaihtoehtoja ikäihmisille valita se asumisen muoto, millä pärjää parhaiten. Se voi olla kodin remontoiminen vanhuusaikaa varten (hyvissä ajoin) tai asunnon vaihtaminen sellaiseen joka palvelee paremmin tarpeita. Kotihoidon saatavuuden parantaminen ja sen osuuden kasvattaminen. Ei vain lääkkeiden tuonti kotisairaanhoidosta tai 10 minuutin pyrähdys päivän aikana kotihoidolta. Tai sitten se voi olla yhteisöllisempi keskittymä, jossa vanhukset asuvat ympäristössä, joka on asuntojen ja yhteisten tilojen ja ympäristön ja palvelujen saatavuuden osalta optimoitu heidän tarpeisiinsa sopiviksi alusta pitäen. Kuitenkin niin että ympärillä on nuoria, lapsiperheitä ja yksineläjiä tuomassa tasapainoa ja monimuotoisuutta ja virikkeitä.

Tämä tulee pitää mielessä kun mietitään palvelujen saatavuutta ja kaavoittamista Vihdissä. Keskittäminen Nummelaan on ollut jo vuosikausia liiallista eikä se takaa monimuotoista Vihtiä, jossa elämää ja palveluja löytyy myös Nummelan ulkopuolelta (enkä nyt tarkoita Lohjaa). Nyt on kovasti tehokkuusajattelu vallalla Suomenkin tasolla, jossa muutamat kaupungit kasvavat kun muualta Suomesta ajetaan palvelut ja sen myötä työpaikat ja asukkaat pois. Vihdissä meidän ei tarvitse seurata tätä trendiä liiallisuuksiin asti. Olemme suuri kunta maa-alueelta joten turha meidän on yhteen pisteeseen sulloutua. Palveluiden vieminen pois muilta paitsi suuremmilta asutuskeskuksilta ei palvele ikäihmisten (eikä muidenkaan) etuja.

On monta tapaa mahdollistaa palvelujen tuominen koteihin myös ikäihmisille, oli ne sitten Nummelassa tai Vanjärvellä ti jossain muualla Vihdin alueella. Tarvitaankin uudenlaista ajattelua, teknologian hyödyntämistä ja irtautumista siitä 'kaikki maalta kaupunkeihin' ajattelusta. Mikä on suurimpia Facebook käyttäjäryhmiä meillä Suomessa? Vastaus on keski-ikäiset ja ikäihmiset. Eli kyllä ne vanhemmatkin ihmiset oppivat hyödyntämään teknologiaa, jos siihen löytyy motivaatio ja yhteiskunnan tuki tavalla tai toisella. Uutta ajattelua ja tarjontaa tarvitaan myös asumiseen, remontointiin ja rakentamiseen sekä rahoitusratkaisuihin. Ihmisten olisi hyvä ajatella näitä asioita jo ennenkuin se mittari näyttää 75v tai enemmän. Tehdä niitä valintoja asumiseen liittyen siten, että se mahdollistaa mahdollisimman hyvän ja toimivan elämän myös elämän ehtoopuolella kun kaikki ei toimikaan niinkuin ennen. Tämä avaa uusia markkinoita ja mahdollisuuksia rakennusalan toimijoille, rahoituslaitoksille sekä (henkilö)kuljetusyrityksille. Ja uusia mahdollisuuksia vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin myös Vihdin kunnanvaltuustolle.